20. Nokian luolissa 19.4.2020

Vaalea takki mutaisiin metsiin ja luoliin ei ole se paras valinta... 


Tänään lähdettiin heti aamutuimaan retkeilemään Jannen, Jannen äidin ja hänen miesystävänsä kanssa. Herätyskello soi 8.00, mikä tarkoittaa, että mä heräsin ja nousin ylös 8.00 ja Janne kammettiin sängystä hieman 9 jälkeen... Loppu hyvin kaikki hyvin: klo 10 oltiin molemmat aamupalat syötynä ja vaatteet päällä valmiina lähtöön!

Tällä kertaa kohteena oli Nokian maaperältä löytyvät luolat. Auto jätettiin metsän kynnykselle Nokian River Golf -kentän laidalle, josta matka jatkui apostolikyydillä kohti metsää. Alkupätkä reitistä oli "isompaa tietä", joka oli osittain pelkkää mutavelliä. Jonkinsorttinen hevosreittinkin siinä kulki. Nyt pääsi gore-tex-kengät koetukselle ja tiukkaan testiin! Hiukan sai mielukuvitusta käyttää, että sai kierrettyä märimmät kohdat. Syvemmällä metsässä pienemmillä poluilla ei sitten ollutkaan niin märkää, vaan matkanteko sujui vaivattomasti. 

Matkan varrelta löytyi runsaasti naavaa, mikä on hyvä mittari osoittamaan ilmanlaatua metsässä. Ihanan raikkaalta ilma tuntuikin ja lähemmäs 10 asteen lämpötilassa aamuauringossa matkaaminen virkisti. 


Metsässä korkeuserot näkyivät selvästi. Korkeat kalliot ja vuoret nousivat jyrkästi muusta maastosta. Metsästä löytyi useampikin luola ja kivimuodostelma. Ja kaikki nämä luolat piti tottakai koluta läpi ja kykkiä jokaisessa pikkukolossa kuvaamassa: todella hyvä idea vaalean takin kanssa. 

Takki ja ulkohousut lensi suoraan pesukoneeseen kotiin päästessä...






Kun luolat oli koluttu ja kaikki mahdollinen kura kerätty kiinni ulkovaatteisiin, kiivettiin kallioita ja kiviä pitkin hieman korkeammalle etsimään hyvää eväspaikkaa. Hienoilla näköaloilla löytyikin aurinkoinen sammaleen peittämä iso kivi. Auringon paistaessa ei tullut vilu ja Jannen äidin tekemät eväsleivät maistuivat ihanilta💓
Fun fact: kaikki maistuu ulkoilmassa paremmalta!



Koko metsä oli täynnä ihania kevään merkkejä: linnut lauloivat, kukat kukkivat, purot solisivat ja ilmassa tuoksui kevät. Ketään muita ei ollut mailla eikä halmeilla, joten luonnonrauhakin oli läsnä.






Maasto oli pääasiassa helppokulkuinen, välillä oli vähän jännittävämpää kiipeämistä ja kapuamista ja liukasta kalliota jalkojen alla. Luolista ja metsästä löytyy kuulemma geokätköjä ja itsessään luonnonmuodostelmat ovat mielenkiintoisia ja näkemisen arvoisia. 





Kun retken jälkeen päästiin takaisin kotiin, otettiin kevyet 3 tunnin päiväunet...

Äitille terkkuja: lämpimästi oli päällä ja repussa oli lämmintä vaihtovaatetta mukana!💛






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

6. Pulkkamäki Horhassa 31.1.2020

27. Vappuretkellä 30.4.2020

44. LAPPI! Hetta-Pallas 26.-30.7.2020