38. Mökkilife 17.6-19.6.2020

Day 1

Aamulla klo 10 starttasin Tampereelta, määränpäänä mökkiloma Ukissa. Mulla on huikeat 3 vapaapäivää ennen juhannusviikonlopun työpäiviä.

Ihan hirveästi ei tähän ensimmäiseen päivään saanut mahtumaan, kun vasta aika myöhään saavuttiin mökkirantaan. Meillä on mökki Uudessakaupungissa makeanvedenaltaalla, eli merestä rajatulla "tekojärvellä", jossa ei ole suolaista merivettä vaan makeaa vettä. Tuolta makeanvedenaltaalta suodatetaan juomavesi Ukiin ja lähialueille. Pääsee siis nauttimaan samasta vedestä ulkoisesti ja sisäisesti, heh.

Melominen kajakeilla on ollut aina mun lemppariaktiviteetteja mökillä, sitä kun ei oikein missään muualla pääse kokemaan. Meiltä löytyy kaksi kajakkia mökiltä, joita on tullut vuosien varrella käytettyä moneen otteeseen. Mulle melomisessa korostuu enemmän luonnossa liikkuminen kuin kuntoilu. Luonnonrauha ja maisemien katseleminen vedenpinnan tasolta on huikeaa, ja onhan kaupanpäälle tuleva ylävartalotreeni aina plussaa!

Eiliseltä melontareissulta en saanut yhtään kuvaa otettua, mikä on hieman harmi. En uskaltanut ottaa kännykkää tai kameraa mukaan: kumpikaan ei oikein vedestä tykkää eikä tyrkyllä ollut nyt mitään suojapussia tms. Ja onhan hienoa päästä nauttimaan vaan kokemuksesta, sen sijaan että kaiken eläisi ruudun läpi.

Merivesi on perinteisesti tosi kylmää vielä pitkään, mutta täällä vesi lämpenee paljon aikaisemmin. Myös mutapohja tekee vedestä tummaa ja sameaa, mikä osaltaan edistää auringon lämmittävää vaikutusta. Illalla uidessa vedessä viihtyi hyvinkin pitkään, ja kun kävi välillä vetämässä henkeä saunassa, jaksoi vielä pidempään!

Mä olen joskus pienenä sanonut äidille: "Tietää että on keski-ikäinen, kun ui alasti mökkirannassa, eikä osaa edes hävetä sitä!" No, nyt on ilmeisesti keski-ikä saavutettu, sen verran häpeilemättä nautittiin kesäauringon lämmittämästä kylvystä siskon kanssa.

Mä en ole päässyt yöretkeilemään vielä tänä kesänä, mutta nyt otan tästä mökkireissusta kaiken irti. Ensi yön nukun riippumatossa!

Ostin Ticket to the moon -riippumaton Piiru-suurleiriltä vuonna 2014, värinä pinkki/lila tottakai. Näitä TTTM -riippumattoja on monenkokoisia ja värisiä, ne on tehty laskuvarjokankaasta eli ovat todella kestäviä. Nämä on äärettömän hyviä ja kuten edellä mainitsin: todella kestäviä. Partioriparilla meitä oli 10 samassa matossa, ja hyvin kesti. TTTM:iin saa myös käteviä lisävarusteita, esimerkiksi hyttysverkon. Eli jos on riippumatto suunnitelmissa, näitä suosittelen lämpimästi!

Mulla on noista pienin koko: yhden hengen single-kokoinen riippumatto. Ostin sen vain koska pinkkiä ei ollut tarjolla isommassa koossa (prioriteetit, koska miksi ostaa ruskea Double kun voi olla pinkki Single). Oon useammankin yön nukkunut kavereiden Double- ja King size -kokoisissa riippumatoissa, joissa on supermukava nukkua yksinkin. Niinhän sitä teltoistakin sanotaan, että kolmen hengen teltassa kaksi nukkuu mukavasti!

Ennen nukkumaanmenoa asentelin riippumaton mökin lähimetsään. Laitoin majoitusratkaisuun lisämukavuudeksi hyttysverkon ja katoksen, nössö ja mukavuudenhaluinen kun olen :D Makuupussi ja kunnon tyyny vielä mukaan ja olen valmis yöpuulle!

Koira asettui sohvalle, siskolle pedattuun petiin... Siinä on hyvä paikka pienelle!

Miten yö meni?

Uni tuli nopeasti ja 8h tuli täyteen helposti. Selkäkään ei ollut aamulla kipeä! Eli niiltä osin onnistunut suoritus. Hyttysiä ei loppujen lopuksi paljon ollut, yö oli sen verran tuulinen.

Ajoittain yöllä paleli, mutta villasukilla ja vaatetta lisäämällä siitäkin selvittiin. Fun fact: makuupussi lämmittää sitä enemmän, mitä vähemmän sen sisällä on vaatteita päällä. Eli parhaan tuloksen saamiseksi täytyy olla tarpeeksi rohkea mennäkseen vähissä vaatteissa nukkumaan.  Minäkin aloitin illalla shorteissa ja t-paidassa, mutta jossain vaiheessa piti vetää hupparia ja pitkiä housuja jalkaan.

Riippumatossa ei ole mitään mikä eristäisi lämpöä tai suojaisi tuulelta, mikä osaltaan tekee siinä nukkumisesta viluisaa. Yö oli todella tuulinen: oli kylmä mutta ei ollut yhtään sääskiä. Puolensa ja puolensa. Ensi yöksi mietin laittavani solumuovisen makuualustan riippumattoon eristämään lämpöä.

Day 2

Tämä päivä otettiin rennosti. En ottanut tavoitteeksi muuta, kun rentoutumista luonnon helmassa ja uimista: nyt pitää ottaa kaikki irti, kun uimamahdollisuudet ovat lähellä. Tampereelle kun palaa, ei ole enää mahdollisuutta hypätä joka käänteessä uimaan. Vähän ehkä harmitti, kun tulikin niin kylmä päivä. Aurinko ei kovin paljoa paistellut ja tuuli puhalsi metsässä, oikeastaan ei missään vaiheessa tullut sellaista hikeä pintaan, että olisi tullut pakottava tarve päästä uimaan. Höh, olisin halunnut ne +30 helteet nyt! Kaikesta huolimatta periaatteen, huvin ja urheilun vuoksi pulahdin veteen muutamaankin otteeseen päivän aikana.

Aamupäivällä kävin seikkailemassa lähimetsissä. Jalassa oli uudet lenkkarit, jotka eivät ole ihan vielä muotoutuneet. Ne hiertävät helposti rakot kantapäihin. Yleensä kannan aina repussa mukana rakkolaastareita, mutta tällä kertaa ne unohtuivat kokonaan. 2 ohutta sukkaa päällekkäin pelastivat tilanteen, ei tullut ainuttakaan rakkoa! Kenkä hiertää silloin sukkaa, joka hankaa toista sukkaa (eli iholle ei synny hankausta -> ei rakkoa!).

Retken jälkeen päivällä otin vapauden rentoutua hetken riippumatossa katsellen Pieni talo Preerialla! Hyttysverkko on kyllä parasta bestiä metsässä: sääskien ininä ei kuulosta yhtään niin pahalta, kun tietää etteivät ne pääse pistämään!

Me otettiin pieni etumatka juhannukseen ja nautittiin hyvästä ruoasta näin pari päivää etukäteen.

Isi on rakentanut mökin pihapiiriin kaikenlaista huikean hienoa ruokailukatoksesta grillikotaan! Laitan alle kuvia sekä videon kodasta, sen upeampaa paikkaa saa hakea.

Ja tottakai mökin lipputangossa liehuu suvun viiri!

Illemmalla käytiin vielä Mersun kanssa kuvailemassa Pamprinniemen luonnonsuojelualueella. Siellä menee upea luontopolku, joka toisella laidalla myötäilee rantaviivaa ja kulkee yli upeiden kallioiden. Luontopolku on Pyhämaan seurakunnan ylläpitämä, sen varrelta löytyi "välietappeina" raamatuntekstejä ja -kuvia. Me ei niitä sen enempää ehditty katselemaan, enemmän kiinnostivat linnut ja maisemat! Luontopolun lopussa oli niemenkärki, jossa oli iso risti. Hieno paikka upeine maisemineen!

Päivä päättyi uimiseen peilityynellä järvellä sekä saunomiseen rantasaunalla. Näissä maisemissa sielu lepää!

Ensi yö menee samalla kaavalla kuin edellinenkin: riippumatossa. Tällä kertaa sieltä löytyy makuualusta lämpöä eristämään. Yö on myös huomattavasti lämpimämpi ja vähemmän tuulinen kuin edellinen, katsotaan miten käy!

Yö 2, mitä kävi?

Eipä tullut kylmä! Tuuleton yö teki varmasti oman osuutensa, mutta makuualusta oli huippuveto. Se tasoitti myös hieman nukkumisasentoa. Tuulettomana yönä myös hyttysiä oli enemmän: edellisenä yönä ininää ei kuulunut ollenkaan, mutta nyt senkin edestä. Nukuin älyttömän hyvin! Ulkona kaikki maistuu paremmalta ja nukkuminen virkistää.

Illalla pohdin myös muutamia havannoimiani asioita hyttysiin liittyen:

1. Kaikki sääsket ei kuulosta samalta! Kaikki kuulostavat ärsyttäviltä, mutta äänenkorkeus on erilainen.

2. Joskus sääsketkin luovuttavat! Ensin kuului kamalasti ininää kaikkialta. Hyttyset tuntuivat kiertävän verkolla suojattua riippumattoa ja lähestyvän joka suunnalta. Jossain vaiheessa äänet kuitenkin hiljenivät ja hyttysiä oli havaittavissa huomattavasti vähemmän: tajusivatkohan että yrityksistä läpäistä verkko tule mitään?

3. Sääsket eivät nuku, niin kuin muut ötökät! Mitä enemmän nukkuu ulkona, sitä paremmin oppii tuntemaan luonnon vuorokausirytmin. Esimerkiksi kimalaiset menevät nukkumaan auringon laskiessa, kun taas sääskien ininää kuuluu läpi yön...

Kuono tuuleen!